Juuri tuossa aamulla ihmettelin ,miten hyvin huomaa kuinka ovatkaan kasvaneet.
Univelkaa on kyllä kertynyt, alkaa olla vähän vetämätön olo. Venla-emo herättelee minua öisin seurakseen.Ymmärtäähän sen ,että aika käy pitkäksi kun pennuista ei ole seuraa, syövät ja nukkuvat ja taas syövät ja nukkuvat. Täytyykin vetäistä päikkärit tänään. Päivät sillä menee ihan mukavasti kun saa seurata askareitani. Käänsimme pentulaatikonkin niin, että oviaukosta se näkee paremmin meidät puuhailemassa.
Täytyypi myöntää, mä taidan uhrata tuon koiran hyvinvointiin omasta "nahastani" mutta täytyypä myöntää ,että rakastan tuota nappisilmää todella paljon <3